Tipahdan

Kaikkeni annoin
kaiken tein
En sortua saata
en itkeä voi

Seison nyt tässä
jalat vapisten
On allani kuoppa
on pelko tää

Hädissäin huudan
kuuleeko kukaan
Näetkö tämän
eikö auta kukaan

Silti hymyilen
on kaikki hyvin
Vaikkei olekkaan
suljen sydämeen

Luota

Siipeni kantaa
näethän sinäkin sen
Uskothan minun
pärjäävän itsekkin

Sävellän oman
kauniin laulunkin
Annathan minun
kasvaa ihan itsekkin

Rakennan pesän
korkealle puun latvuksiin
Pystythän päästämään
irti ja luottamaan sinäkin

Poikaset nuo
pesästä lentää aikanaan
Uskon kuitenkin
heidän siipensä kantaa

Lentäkää lintuset
maailma odottaa

Metsäpalo

Tiheässä kuusikossa
savu tavoittaa minut
Kurkkuani karvastaa
silmiini kohoaa kyyneleet

Haparoivon askelin
etsin suuntaa oikeaa
En eteeni nää
on pimeää

Hätääntyen linnutkin
pakenee puiden yli
Etsin edelleen
suuntaa oikeaa

Se tulee rätisten
se polttaa
Minua pelottaa niin
mihin turvaan mennä

Viimein se saavuttaa
liekki nuolaisee
Tuntuu kuin tukehdun
silmät suljen

Varoen kuiskaan
auttakaa
Käsi ojentuu
minut turvaan kiskaisee

Kuu kuuntelee

Hän äänetönnä huusi
sen kuuli yksin kuu
Itki kipua niin syvää
sen näki vain taivaan tähdet

Oi miksi et nää
Oi miksi et kuule

Hän siinä seisoi turtuneena
kätki sydämensä piiloon
Häntä satuttaa et saa

Kukka

Puhkesi kukkaan
hehkuvaan
Väreihin loistaviin
ruusunpunaisiin
Kurkotti aurinkoon
lämpöiseen
Huuhtoi huolensa
sateeseen

Pieni timantti

Käsiini laskettiin,
tuo aarre suunnaton

Niin herkkä, pieni ja hentoinen
lailla perhosen siivet väpättäen

Sylissäin sua pitelen,
turvaan vien kallion

Tämän matkan kuljen kanssasi,
sun kaatua anna en

Sua hoivaan, hellin, rakastan
ja varjot valaisen

Tähtitaivaan alle käy lepäämään,
kerää voimia huomiseen

Hyräilen unilaulun,
kerron satuja keijujen

Vierelläs untasi valvon,
sun hyvä olla on

Pieni tähti

Poskeani hipaisten,
hiivit sisinpääni kuiskaten
"avaa silmäsi huomaamaan
kaikki nämä aarteet ympärilläs"
Tämän jälkeen sanoit näkemiin,
palasit taivaalle öitäni valaisemaan.